SISÄLTÖ

Some on sosiaalinen media

Sosiaalisen median viestinnällä tarkoitetaan tietoverkossa tapahtuvaa viestintää, joka toteutetaan vapaasti saatavilla olevan sovelluksen kautta niin, että käyttäjät voivat julkaista sovelluksessa omia sisältöjään muiden käyttäjien nähtäväksi, ja jossa muut käyttäjät voivat jakaa ja kommentoida muiden julkaisemaa sisältöä. (Kortesuo, 2019).

Some onkin ennen kaikkea sosiaalinen pelikenttä, jonka arvo muodostuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäjien aktiivisesta roolista sisällön tuottajina (Fang Li, 2022; Virtanen, 2020). Jotta somen vuorovaikutteisuus saadaan hyödynnettyä, sosiaalisen median käyttäjät tulisikin nähdä aktiivisina toimijoina, jotka tuottavat sosiaalisen median kanaviin merkityksellistä sisältöä.

Yritykset käyttävät sosiaalista mediaa mm. imagon kehittämiseen, tuotteiden markkinointiin ja rekrytointiin

Miten yritykset käyttävät sosiaalista mediaa?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 teollisuuden alan sosiaalista mediaa käyttävissä yrityksissä somea käytettiin eniten yrityksen imagon kehittämiseen tai tuotteiden markkinointiin (86 %) sekä rekrytointiin (60 %). Asiakkaiden mielipiteiden, arviointien tai kysymysten vastaanotto tai niihin vastaaminen (47 %) sekä yhteistyö liikekumppaneiden tai muiden organisaatioiden kanssa (43 %) olivat selkeästi pienempiä käyttötarkoituksia. Asiakkaiden osallistaminen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen tai innovointiin (25 %) oli vuonna 2019 teollisuuden alan yrityksissä vielä varsin vähäistä. (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2019)

Miten somea voi käyttää?

Sosiaalisen median käyttötavat voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan:

  1. Myynnin edistäminen,
  2. Vuorovaikutuksen rakentaminen,
  3. Markkinoiden seuraaminen,
  4. Asiakkaiden sitouttaminen (Fang Li, 2022; Rydén et al., 2015)

Myynnin edistäminen

Kun tavoitteena on myynnin edistäminen, sosiaalisen median viestinnän keskiössä ovat kiinnostavat, informatiiviset ja luottamusta herättävät sisällöt, jotka vahvistavat seuraajien ostohalua. (Li et al., 2021) Viestintä on luonteeltaan yritykseen ja sen tuotteisiin liittyvää mainontaa, joka on suunnattu yrityksen nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. (Ananda et al., 2016; Rydén et al., 2015) Tavoitteena on myynnin kasvattaminen houkuttelemalla asiakkaita esim. yrityksen verkkokauppaan. Sosiaalisen median seuraajat ovat viestinnän vastaanottajia, joita kiinnostavat erilaiset uutuudet, tarjoukset, kampanjat ja arvonnat, joista he voivat saada rahanarvoisia etuja.

Vuorovaikutuksen rakentaminen

Vuorovaikutukseen pyrkivä viestintä sosiaalisessa mediassa on usein luonteeltaan yritysvetoista, mutta kuitenkin kaksisuuntaista. Yritys tuottaa aktiivisesti seuraajille hyödyllistä, merkityksellistä ja ajankohtaista sisältöä (Li et al., 2021). Lisäksi seuraajia pyritään kannustamaan tykkäämään julkaisuista, jakamaan sisältöjä ja kommentoimaan niitä. (Li et al., 2021) Seuraajien tuottama sisältö kuten omien kokemusten jakaminen tai tuotteen/palvelun kanssa vietetyistä merkityksellisistä hetkistä kertominen tuottavat niin ikään kiinnostavaa vuorovaikutuksellista brändisisältöä.

"Some mahdollistaa nopean reagoinnin asiakkaiden esittämiin kysysmyksiin”

Markkinoiden seuraaminen

Sosiaalisen median alustat ja niiden tuottama data tarjoavat yrityksille uudenlaisen tavan asiakasymmärryksen vahvistamiseen, asiakkaiden digitaalisen käyttäytymisen havainnointiin ja analysointiin sekä asiakkaiden tarpeiden ja mieltymysten tunnistamiseen. (Li et al., 2021) Sosiaalisen median keskusteluiden ja asiakaspalautteiden seuraamisen lisäksi (Ananda et al., 2016; Lahtinen et al., 2022; Rydén et al., 2015) sosiaalinen media mahdollistaa nopean reagoinnin asiakkaiden esittämiin kysymyksiin ja heidän kohtaamiensa ongelmien ratkaisemiseen. (Li et al., 2021) Sosiaalisen median sisältöjen seuraaminen tarjoaa yritykselle uudenlaisen kosketuspinnan asiakkaiden elämään ja merkitysmaailmaan.

Asiakkaiden sitouttaminen

Sosiaalisen median avulla, yritykset voivat hyödyntää seuraajiensa luovuutta, ideoita ja osaamista niin, että se tuottaa arvoa molemmille osapuolille. Yritykseen ja sen brändiin sitoutuneet seuraajat puhuvat mielellään yrityksen puolesta omissa verkostoissaan sekä osallistuvat esim. tuotteiden ja palveluiden ideointiin, kehittämiseen ja arviointiin. (Ananda et al., 2016; Rydén et al., 2015)

 

Viestinnän keskiöön nousevat teemat ja asiat, joista seuraajien kanssa voidaan keskustella, joita voidaan jakaa eteenpäin tai tehdä yhdessä. (Rydén et al., 2015) Sitoutuneet seuraajat saattavat usein olla kiinnostuneita brändiyhteisöistä, joissa he voivat keskustella itselleen tärkeästä ja merkityksellisestä brändistä muiden samalla tavalla ajattelevien henkilöiden kanssa. Asiakkaiden sitouttamisen kannalta siis mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa yrityksen ja muiden brändiin sitoutuneiden seuraajien kanssa nousee tärkeään rooliin. (Gummerus et al., 2012)

Harjoitus

    1. Tarkastele yrityksesi some-viestintää poimimalla arvioinnin kohteeksi 3-5 viimeisintä yrityksellesi tärkeällä sosiaalisen median alustalla tehtyä julkaisua. Pohdi mihin luokkaan julkaisu parhaiten sopii.
    2. Pohdi vielä sitä, ovatko julkaisut yrityksesi tavoitteiden mukaisia.
    3. Millainen voisi olla yrityksesi seuraava postaus?

Täytä harjoitus alla olevaan pdf-pohjaan!

Lataa pdf-pohja
Takaisin menetelmäpankkiin

Lähteet & lisälukemisto

Ananda, A. S., Hernández-García, Á., & Lamberti, L. (2016). N-REL: A comprehensive framework of social media marketing strategic actions for marketing organizations. Journal of Innovation and Knowledge, 1(3), 170–180. Linkki julkaisuun

 

Fang Li, F. (2022). The integration of social media and marketing strategy Tactics, strategy, and culture [University of Vaasa]. Linkki julkaisuun

 

Gummerus, J., Liljander, V., Weman, E., & Pihlström, M. (2012). Customer engagement in a Facebook brand community. Management Research Review, 35(9), 857–877. Linkki julkaisuun

 

Kortesuo, K. (2019). Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille. Kauppakamari.

 

Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto, H., & Mero, J. (2022). Digimarkkinointi. Alma Talent.

 

Li, F., Larimo, J., & Leonidou, L. C. (2021). Social media marketing strategy: definition, conceptualization, taxonomy, validation, and future agenda. Journal of the Academy of Marketing Science, 49(1), 51–70. Linkki julkaisuun

 

Rydén, P., Ringberg, T., & Wilke, R. (2015). How Managers’ Shared Mental Models of Business-Customer Interactions Create Different Sensemaking of Social Media. Journal of Interactive Marketing, 31, 1–16. Linkki julkaisuun

 

Suomen virallinen tilasto (SVT). (2019). Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu], Liitetaulukko 2. Sosiaalisen median käyttötarkoitukset vuonna 2019 1). Linkki julkaisuun

 

Virtanen, S. (2020). Somemarkkinoinnin työkirja. Kauppakamari.